Kissa katsoo peiliin ja näkee leijonan

Rehellisyys puhdistaa

Rehellisyys on olemassa olevien asioiden tiedostamista ja hyväksymistä. Se on erilaisten syklien näkemistä, mutta ei niiden analysointia. Rehellisyys on taitoa nähdä, miten asiat oikeasti makaavat. Se on avoimuutta, ei-piilottamista ja ei-piiloutumista. Rehellisyys on läpinäkyvyyttä oman itsen ja omien asioiden suhteen. Se on kuin lempeä tuuli, joka ei tartu mihinkään. Rehellisyys on sitä, että puhuu itselleen aina totta tiedostamalla ja hyväksymällä sen, mitä tuntee, ajattelee ja tekee, sitä että tunnistaa ja tunnustaa itselleen, miten asiat ovat juuri nyt. Rehellisyyden tunnistaminen tuo kuitenkin mukanaan epärehellisyyttä, sillä rehellisyyden tunnistaminen nostaa myös epärehellisyyden esille. Sinun on vain opittava tunnistamaan, kumpi on kumpi.

Epärehellisyys saattaa myös olla yhteiskuntamme ohjelmointia, jolloin rehellisyyden saavuttamista pidetään ei-toivottuna asiana, koska silloin olemassa oleva ohjelmointi tippuisi pois päältä, eikä yhteiskunta enää toimisi halutulla tavalla. Yhteiskuntaa voisi ajatella vaikka laajennettuna tai kollektiivisena egona. Se ei itsessään ole mikään itsenäinen olio ja se toimii siten, miten se kokee parhaiten selviytyvänsä. Kukaan yksittäinen henkilö ei ole vastuussa yhteiskunnasta vaan se on kollektiivinen tuotos. Se toimii oman logiikkansa mukaan ja on valmis uhraamaan jäseniään tai toimintojaan oman selviytymisensä vuoksi. Aivan kuten rehellisyys on egolle myrkkyä niin sitä se näyttää olevan myös yhteiskunnalle.

Rehellisyys on rajattua rajattomuutta: rehellisyys itse määrittää sen omat rajat – sen mikä on rehellistä ja mikä ei – ja samalla kaikki sen sisällä on rajatonta, sillä rehellisyydessä ei ole aste- tai laatueroja. Rehellisyys on äärimmäistä vapautta, koska rehellisen ei tarvitse näytellä tai esittää mitään. Näin rehellinen voi ja saa olla oma itsensä – juuri sitä mitä hän on – ja se riittää.

Kun luulet olevasi rehellinen, mene vielä syvemmälle, koska rehellisyys on oman itsesi ja muutoksesi perusedellytys. Kuka sinussa käyttää rehellisyyttä? Kuka sinussa on rehellinen? Kokemukseni mukaan nimenomaan tietoisuus käyttää rehellisyyttä eikä esimerkiksi ego. Rehellisyys on enemmän olemista kuin tekemistä, mutta on rehellisyydellä silti myös fyysinen olomuoto: kun rehellisyys lyö läpi koko olemuksesi, fyysinen olemuksesi myös mukailee tätä. Rehellisyys on ajattelun, tuntemisen, olemisen ja toiminnan yhdenmukaisuutta. Kun ihmisen olemus, tunteet ja ajattelu ovat yhdenmukaista, hän voi sanoa saavuttaneensa jonkinlaisen rehellisyyden itsensä kanssa. Rehellisellä ihmisellä ei ole piilotettua agendaa vaan hän toimii juuri niin kuin kullakin hetkellä sisällään tuntee, eikä mitään ristiriitaa sisäisen ja ulkoisen välillä tällöin ole.

Jonkinlainen perusolemuksen vääristyminen on nyky-yhteiskunnassa melko normaalia, sillä liki kaikki tulee ulkoapäin annettuna. Haemme kaiken ulkopuoleltamme emmekä yritä itse kokea, miltä meistä tuntuu ja mitä ajattelemme. Uskomme enemmän ulkoapäin tulevaan tietoon kuin siihen tietoon, joka meissä kaikissa jo on. Erilaiset ihanteet tulevat meille annettuina tekijöinä, ja vaikka emme koe niitä omiksemme, yritämme kuitenkin elää niiden mukaan. Tästä syntyy vain ongelmia kehon, ajattelun, olemisen ja omistamisen suhteen. Yhteiskunta haluaa pääasiassa yksilön sopeutuvan annettuihin normeihin – ei meitä kannusteta itsenäiseen ajatteluun tai omakohtaiseen kokemiseen. Epärehellisyys on kuin vaippa, joka ympäröi meitä. Se pitää meitä ympäröivän sosiaalisen pelin käynnissä.

Lähde: Karilahti, Marko (2017): ”Reiki – eheäksi ihmiseksi”. Kustannus Oy Taivaankaari.