Reikipäivät Virossa 16.-19.7.2009
Yhdistyksemme järjestää heinäkuussa reikiviikonlopun Türissa Keski-Virossa. Kokoontuminen alkaa torstain kuluessa 16.7. ja yhdessäolo päättyy sunnuntaina 19.7.
Majoitumme yhdistyksemme jäsenen Viron kotiin. Toimintaperiaatteena on hoitaa ruokailu- ja muita järjestelyjä yhteisvoimin, ns. ’palvelusväkeä’ ei ole. Hintaan sisältyvät aamiainen, yksi ateria/päivä seisovassa pöydässä sekä majoitus. Pariskunnille on yhteisiä huoneita tarjolla. Viikonloppu ilman matkoja maksaa 95 euroa yhdistyksen jäseniltä ja 130 euroa yhdistyksen ulkopuolisilta osallistujilta.
Reikipäivien aikana teemme energiaharjoituksia ja reikihoitoja, ja ohjelmaan sisältyy myös luento enneagrammeista. Iltapäivisin on mahdollisuus harrastaa erilaisia aktiviteetteja kuten ratsastusta (noin 10 EEK/tunti), kartingia tai nautiskelua läheisellä uimarannalla. Paikallinen kauneushoitola tarjoaa edullisia hoitoja, jotka on kuitenkin sitovasti varattava etukäteen. Läheisessä Paiden kaupungissa on mahdollista nauttia iltapäiväkahvit historian ympäröimänä: sieltä löytyy muun muassa keskiaikaisia kirkkoja ja kartanoita, Järvamaan kotiseutumuseo, Paiden ritarilinna sekä vallitorni.
Türiin pääsemme junalla Tallinnasta, ja junamatka lättähatulla on erittäin edullinen. Laivamatkat Tallinnaan tilaamme saatuamme sitovat ilmoittautumiset. Laivamatkan hinta on vielä avoinna, mutta menopaluu maksaa joitakin kymmeniä euroja per henkilö.
Ilmoittautuminen Sirpa-Liisalle. Mukaan mahtuu 30 henkilöä. Muistathan ilmoittaa mahdollisista rajoituksista ruokailun suhteen, sekä allergioista.
TERVETULOA MUKAAN VIETTÄMÄÄN IHANAA KESÄVIIKONLOPPUA!
P.S. yhdistyksen T-paidan voi tilata reikiviikonlopun aikana!
Iloinen reikijoukkomme kokoontui Länsiterminaaliin heinäkuun torstain aamuna siinä vähän jälkeen kukon laulun. Pitkämatkalaisimpien kellot olivat soineet jo kolmen maissa. Aikaisesta heräämisestä huolimatta tunnelma oli reipas ja odotusta täynnä heti alusta lähtien.
Nautimme runsaan buffet aamiaisen siirryimme laivan kannella virkistävän tuulen ja lämmittävän auringon hellittäviksi. Matka sujui rattoisasti ja Tallinnassa seuraamme liittyi vielä muutama omatoimimatkailija.
Isäntäparimme Raila ja Pera tulivat meitä vastaan. Innokkaimmat kokkaajat matkasivat Railan kanssa autolla Türiin valmistelemaan juhla-ateriaa muulle porukalle. Me muut kuljimme Peran opastuksella Tallinnan juna-asemalle odottamaan Türiin menevää junaa. Junaa odotellessa osa kierteli venäläisellä torilla verestämässä muistoja entisen Neuvostoliiton ajoilta.
Mutta kuinkas kävikään junan lähtöaikaan, junaa ei ollutkaan lähtöraiteella. No, asiaa selviteltiin ja ihmeteltiin ja lopulta päädyimme hyppäämään sellaiseen junaan, jonka pääteasema oli Lelle-niminen pieni paikka noin puolen tunnin ajomatkan päässä Türistä.
Kiitos laivan runsaan aamiaisen ja ehkä myös taxfree ostosten, selvisimme ”hengissä” Railan ja Peran kotiin useamman tunnin suunniteltua pitemmän ajan kuluttua. Tunnelma säilyi kuitenkin rentona ja leppoisana koko seikkailun ajan – olimmehan sentään tulleet lomalle.
Isäntäperheemme koti on entinen lastenkoti, joten tilaa riitti hyvin koko 30-päiselle joukollemme hyvin. Tytöt ja pojat majoittuivat omiin yhteismajoituksiinsa, pariskunnille oli varattu kullekin oma huone. Asettauduimme taloksi ja sitten olikin jo tosi kova nälkä. Puutarhassa oli tarjolla grillattua ruokaa ja salaatteja.
Kaksi seuraavaa päivää vietimme reikihoitojen merkeissä. Tarjolla oli myös kalevalaista jäsenkorjausta, henkiparannusta sekä enneagrammi esitys ja siihen liittyvä hauska Tunnista oma tyyppisi -harjoitus niitä haluaville.
Majapaikassamme nautimme aamiaiset, yhden ruoan päivällä sekä yöpalaa. Toisena iltana kävimme syömässä läheisessä ravintolassa ja toisena iltana jokainen pääsi kokeilemaan omaa kalamiehen tuuriaan lohilammilla. Parhaiten menestyivät Otto ja Teija, jotka onnistuivat onkimaan omille 4 hengen ruokaporukoilleen syötävää. Heidän saaliinsa olivat tosi suuret, eikä yhtään kalavaleita kerrottu. Muut ryhmät taisivat joutua tyytymään talon isännän apuun kalanpyytämisessä.
Nautittuamme mahtavasta lohiateriasta joukkomme siirtyi carting radalle, osa ratin taakse ja osa katsomoon, ihan Ascotin hevoskilpailujen tyyliin – hatut kallellaan.
Radalla ajettiin kaksi tosi kovaa kisaa: miesten sarja ja naisten sarja. Isäntäparimme on tainnut harjoitella salaa Türin radalla, sillä molempien sarjojen voitot menivät samaa perheeseen.
Miesten sarjan maaliintulojärjestys oli:
Pera, Jari, Kimmo, Otto ja Ilkka. Otto siis päihitti isänsä. Hyvä Otto!
Naisten sarjan maaliintulojärjestys oli:
Raila, Päivi, Leena, Eija, Maarit ja Tuula.
Kun kisat oli kisattu, osa porukasta siirtyy kisaamaan sisäradoille keilahallin puolelle.
Päivällisten jälkeen väki kokoontui Railan ja Peran puutarhaan istumaan ja seurustelemaan monista asioista maan ja taivaan välistä. Intoutuipa yhtenä yönä jäsensihteeri esiintymään ja hurmasi yleisönsä laulullaan: ”Oi, sä neitosista kaikkein kaunehin, kuinka ihanat on sinun silmäsi. Sinun silmäsi ne ovat sinun, mutta silmäniskut kaikki ovat minun….”
Lähellä oli uimaranta, jossa kävimme virkistäytymässä aamu-, päivä- ja iltauinneilla kukin omien mieltymystensä mukaisesti. Matkalla rannalle saimme myös ihailla haikaranpesää.
Paluumatka Türistä Tallinnaan sujui mukavasti tilausbussilla. Monet kyselivät jo kotimatkalla laivassa, että koskas mennään seuraavan kerran.
Kiitos kaikille mukana olleille. Ja kiitos isännillemme Railalle ja Peralle kutsusta ja vieraanvaraisuudesta sekä tietysti pikku-Liisalle, joka toimi mm. loistavana matkaoppaana ensimmäisellä uimarantareissullamme. Kiitos myös niille, jotka antoivat palautteena kehitysehdotuksia siitä, miten seuraavalla kerralla ehkä voisimme vielä parantaa matkamme laatua. Hallitus on käsitellyt palautteet ja teemme parhaamme, että seuraavasta matkastamme tulee vielä onnistuneempi.
Ensi kesän matkaa odotellessa, Sanna