Pikkujoulut 13.11.2010

Hyvänolonklinikka, Helsinki.

Hinta: jäsenet 15€, ei-jäsenet 20€

sisältää

• tervetuliaismaljan,
• ruoan (japanilais-suomalainen), juomat,
• ohjelman (esitelmä G.I. Gurdjieffin ydinajatuksista),
• arpajaiset sekä
• mahdollisuuden kokeilla suolahuonetta.

Ilmoittautumiset Birgitalle.

Jatkot löytyvät Helsingin yöelämästä.

Pikkujoulupäivänä, ennen tilaisuuden alkua on mahdollisuus saada Hyvänolonklinikalla kampaajan ja manikyyrin palveluja (hiukset, ripset ja kynnet). Tiedustelut: Linda.

Joulupuhe Usui Reiki Ryoho ry:n pikkujouluissa 13.11.2010

Hyvää iltaa kaikille. Tervetuloa Usui Reiki Ryoho ry:n pikkujouluihin. Minun nimeni on Sanna Ketomäki. Aluksi haluan esittää yhdistyksen puolesta kiitokset Railalla, joka kutsui meidät tänne tiloihinsa ja siten mahdollisti pikkujoulut mukavassa ympäristössä. Kiitokset myös Birgitalle, joka yhdessä Railan kanssa on valmistanut meille maittavan jouluaterian. Tarjolla on sekä japanilaista että suomalaista perinnettä. Ja tietysti kiitos myös pikku-Liisalle, joka on ollut innokkaana mukana järjestelyissä.

Tänään meillä on ohjelmassa ruokailun lisäksi Mikaelin valmistama esitys G.I Gurdjieffista (1866-1949), jonka 1900-luvun alussa esittämät ajatukset ovat löydettävissä lähes kaikissa ellei kaikissa nykyisissä henkisen kasvun poluissa. Kaikki halukkaat pääsevät myös hoitoon suolahuoneeseen.

Yksi lempijoululauluistani on Varpunen jouluaamuna. Kuten varmasti kaikki muistavat siinä tarinassa tyttö ruokkii joulun aikaan varpusta, joka kiitollisena ottaa lahjan vastaan.

Viime lauantaina tuo laulu tuli mieleeni ja lennätti minut miettimään tätä meidän pikkujouluamme. Mieleeni nousi tarina, jonka haluan jakaa kanssanne.  Laulun tavoin tämäkin tarina kertoo tytöstä. Kutsuttakoon tuota tyttöä vaikka Liisaksi. Ja näin se menee.

Liisa oli saanut synnyinlahjakseen kyvyn rakastaa syvästi, tuntea aitoa myötätuntoa sekä aistia herkästi muiden ihmisten tunne- ja mielentiloja. Kasvaessaan aikuiseksi hän oli kuitenkin unohtanut nuo luontaiset vahvuutensa, kun maailma oli heitellyt häntä taistelusta toiseen. Hänestä oli vähitellen tullut kärttyisä ja monet asiat ärsyttivät häntä. Hän tiuski lapsilleen ja puolisolleen, ilman että aina edes tiesi syytä käyttäytymiselleen. Hän murehti sitä, miten asiat sujuvat tai mitä muut mahtavat hänestä ajatella.

Yhtenä päivänä lähellä joulua Liisa oli jälleen kovin ärtyisällä tuulella, kun hänen puolisonsa pyysi häntä istumaan vierelleen sohvalle. Mies otti Liisaa kädestä kiinni ja silitti sitä sanomatta sanaakaan. Mies oli läsnä Liisan ärtymykselle ja hyväksyi tunteen ja Liisan juuri sellaisena kuin tämä oli sillä hetkellä.  Tämä hetki herätti Liisan muistamaan omat luontaiset vahvuutensa ja hän tunsi syvää kiitollisuutta miestään kohtaan siitä lahjasta, jonka tämä oli hänelle antanut.

Monien opettajien johdolla Liisa rupesi harjoittelemaan läsnäoloa. Vähitellen Liisa oppi rakastamaan itseään ja siten hän avautui myös rakastamaan toisia ihmisiä uudella paljon syvällisemmällä ja merkityksellisemmällä tavalla. Liisa oppi tuntemaan myötätuntoa ja hän tunsi olevansa osa suurempaa ihmeellistä kokonaisuutta, osa ihmiskuntaa, luontoa ja kaikkea, mikä häntä ympäröi. Liisa oppi rakastamaan sitä kaikkea.

Jokainen tässä huoneessa olija on jossain elämänsä vaiheessa tehnyt valinnan ja ottanut joululaulun tytön, Liisan miehen tai Liisan roolin ja päättänyt ojentaa lähimmilleen Valon siemeniä. Kukin meistä tekee sen itselleen tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Toivon, että lähetät nyt sydämestäsi kiitoksen siitä lahjasta, jonka olet saanut. Lahjastasi saada kantaa Valon soihtua ja näyttää tietä muille kulkijoille.

Näiden ajatusten siivittämänä, nautitaan toistemme seurasta, pöydän antimista, ohjelmasta, suolahuoneesta ja joulun tunnelmasta.

Viettäkäämme juhlaa.